Kevättä vastaanottamassa Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa kevät on varmasti jo alkanut, onhan se paljon etelämmässä kuin Helsinki. Siellä on niitä värikkäitä taloja kanavan varrella. Maailman paras ravintola Noma löytyy sieltä myös, paitsi että se lopetti toimintansa Kööpenhaminassa ainakin toistaiseksi. Eikä tietysti pidä unohtaa sitä pientä merenneitoa. Kyllähän tuonne pitää lähteä käymään, kun tilaisuus kerran tarjoutuu.


Jo perinteeksi muodostunut kevään vastaanotto tapahtui siis tänä vuonna Kööpenhaminassa juuri ennen maaliskuun puoltaväliä. Reissu alkoi viikonlopun työmatkana ja jatkui parin päivän omatoimisella haahuilulla, johon myös parempi puolisko saapui osallistumaan. Vierailu kaupungissa oli minulle ensimmäinen. Helposti voisin kuvitella palaavani, etenkin kun välimatka on hyvin maltillinen ja edullisia lentoja on saatavilla. Kööpenhamina on kaunis kaupunki.

Los Angelesin nähtävyyksiä - Kaupungintalo

"Los Angelesin keskusta kannattaa unohtaa, ei siellä kukaan käy", olen kuullut sanottavan useammassakin tv-ohjelmassa. Moni muukin on tämän kuullut ja hyvin sisäistänyt, voi helposti todeta paikan päälle. Katukuvassa ei selvästi turistiksi erottuvia ihmisiä näy, siis meidän lisäksemme. Minä jo metrosta katutasolle noustessamme kaivelen kameran, tuon kansainvälisen turistin tunnusmerkin, esille laukusta. Sillä siinähän se heti puiston toisella puolella komeilee, komea art deco -helmi, Los Angelesin kaupungintalo.


Tv-ohjelma oli sikäli oikeassa, ettei keskustassa ihan kamalasti nähtävää ole. Walt Disney Concert Hall lähinnä tulee mieleen, Frank Gehryn arkkitehtuuria katselen aina mielelläni. Muutoin niitä korkeita talojahan siellä lähinnä on.

Kuolleiden ja vähän elävienkin muistomerkkejä USA:ssa

Luin tänään ensimmäiseksi aamulla uutisen rocklegenda Chuck Berryn kuolemasta. Tätä 90-vuotiaaksi elänyttä herraa en koskaan nähnyt livenä, mutta hänen patsaansa näin Saint Louisissa viime kesänä roadtripin yhteydessä. Samaisella matkalla näimme monia muitakin muistomerkkejä, joista osa on omistettu jo edesmenneille ja osa edelleen eläville ihmisille. Ajattelin koostaa niistä ihan oman kirjoituksen kuvien kera.


Chuck Berry siis oli vielä viime kesänä hyvinkin elossa. Hänellä on sekä patsas että tähti Missourin osavaltion Saint Louisissa kaupungin omalla Walk of Famella Delmar Boulevardilla. Katu löytyy hieman varsinaisen keskustan ulkopuolelta Loopin alueelta, jossa on paljon illanviettopaikkoja.

Arizonassa: Monument Valley

"Oukki-doukki", huikkasi oppaamme ja autonkuljettajamme Henry ja pysäköi auton. Saman tien hän kipaisi jo asettamaan portaat auton taakse, jotta meidän turistien olisi helpompi kivuta pois kyydistä. Olimme pysähtyneet kauas omatoimisesti liikkeellä oleville turisteille sallituilta väyliltä. Auto oli pari kertaa matkalla ollut juuttua kiinni pehmeään punaiseen hiekkaan, mutta Henry kuitenkin luovi näissä vaikeissakin paikoissa ammattitaitoisesti niin ettei turistien työntöapua tarvittu.


Monument Valleyn tornimaiset punaiset kalliot ovat tuttuja etenkin vanhoista lännenelokuvista. Tämä Arizonan ja Utahin osavaltioiden rajan molemmin puolin sijaitseva alue kuuluu Navajo-intiaaniheimon puoliautonomiseen alueeseen. Kalliot ovat navajoille pyhiä. Heimo joutui 1800-luvulla joksikin aikaa pois alueeltaan hävittyään sodan USA:n joukkoja vastaan. Lopulta heidän annettiin kuitenkin palata takaisin ja nykyään reservaatissa asuu kaikkiaan yli 170000 navajoa. Monument Valley on nykyisin Navajo-heimon kansallispuisto (Navajo Tribal Park).

Lontoon nähtävyyksiä - Piccadilly Circus

Jos Lontoossa on yksi paikka, johon jokainen ensikertalainen vierailija päätyy, ja kuin huomaamattaan moni kaupungissa aiemminkin vieraillut, on se varmasti Piccadilly Circus. Suurin valomainoksin koristeltu aukio liikennevilinän keskellä ei sinällään ole ihmeellinen, mutta silti se on yksi kaupunin tunnetuimpia maamerkkejä.


Aukio valmistui 1819 yhdistämään kadut Regent Street ja Piccadilly. Nimi circus tulee latinasta ja kuvaa tässä yhteydessä pyöreää aukiota teiden risteyksessä. Nykyisin Piccadilly Circus on tärkeä liikenteen solmukohta. Se on myös suosittu tapaamispaikka. Suositut ostoskadut ja monet kaupungin teattereista sijaitsevat sopivasti kävelymatkan päässä aukiolta. Piccadilly Circuksen metroasemalla risteävät metron kaksi linjaa Piccadilly ja Bakerloo.

Route 66: Hylätyt talot, autiot pihat

Ovet on lukossa / ikkunat tukossa / ja piipun päällä on hattu / ei oo ketään kotona
Don Huonot: Mustat Linnut

Nämä laulunsanat tulevat mieleen hylättyjä taloja katsellessa. Näissä taloissa on jotain tavattoman surullista. Silti ne ovat samalla jollain tavoin kiehtovia. Kenties on olemassa jokin raja, jonka jälkeen rähjäinen rumuus muuttuukin kauneudeksi.


Route 66 oli aikoinaan pääväylä, jota pitkin ihmiset matkustivat länteen. 1930-luvun suuren laman aikana tiellä matkusti tuhansia ja tuhansia perheitä vähä omaisuus autoihinsa pakattuina. Päämääränä heillä oli luvattu maa Kalifornia, unelmana turvattu toimeentulo. Valitettavasti harvan unelma toteutui. Huomattavasti useampi löysi itsensä virallisista tai epävirallisista leireistä kaupunkien laidoilta.

Instagram Travel Thursday: Korkeanpaikankammoinen kiipeilee

"Epämukavaa, sepä mukavaa"
YUP: Gleb

Maaliskuun Instagram Travel Thursdayn otsikkona on Ylhäällä, korkealla. En ole koskaan pitänyt korkeista paikoista. Silti tykkään näkymistä, jotka tällaisista paikoista yleensä aukeavat. Tästä johtuen matkoilla löydän itseni hyvin usein korkealta. Yleensä yritän vain olla katsomatta alaspäin. Kaikenlaiset näköalapaikat, oli sitten kyseessä jokin mäki tai korkea rakennus, vetävät minua puoleensa. Ja jos illalla tekee mieli drinksua, nautitaan se tietenkin kattobaarissa.


Nämä kuvat ovat enimmäkseen viime kesän jenkkireissulta, jossa oli taas kaikenlaista korkeaa reunaa, jonka lähelle piti päästä maisemia ihailemaan ja valokuvia räpsimään. Heti alkumatkasta Chicagossa tarjoutui tilaisuus hyperventilaatioon, kun vierailimme Willis Towerin yli 400 metrin korkeudella sijaitsevalla näköalatasanteella. Lasipohjainen näköalakoppi oli ehkä hirvein kokemus koskaan. En todellakaan katsonut alaspäin.

Kolme USA-vinkkiä: hotelliketjuja

USA:ssa kaikki paikat tuntuvat kuuluvan johonkin ketjuun. Jos löydät jonkin kivan kahvilan, löydät sen varmasti parin korttelin päästä uudestaan. Ja jos sovit treffit johonkin kahvilaan, muista tarkistaa mikä kyseisen ketjun kahvila tarkalleen ottaen on kyseessä. On nimittäin kokemusta väärässä paikassa istumisesta.


Tokihan on pieniä ja sympaattisia ketjuihin kuulumattomia paikkoja. Silti muutaman ketjun tietäminen itselle sopiviksi ei haittaa lainkaan. Tässä yritänkin jakaa joitain kokemuksia hotelliketjuista USA:ssa. Jos haluat majoittua siinä ihan halvimmassa paikassa tai vaihtoehtoisesti et kelpuuta muuta kuin vähintään neljän tähden hotelleja, ei tämä kirjoitus ole välttämättä sinulle. Jos sen sijaan arvostat hinta-laatusuhdetta ja muiden matkailijoiden mielestä hyviä majapaikkoja hyvällä sijainnilla, kannattaa sinun jatkaa lukemista.