Etelä-Italian roadtrip 2017: Tilinpäätös

Edellinen osa: osa 7: Rooma

Näin on matkakertomus saatu pakettiin ja jäljellä on enää tilinpäätöksen hetki. Minne ne rahat oikein menivät? Siitä otetaan nyt selvää.


Matkabudjetti pysyi ihan hyvin kasassa, vaikka en sitä tällä kertaa ihan koko aikaa vahtinutkaan. Lennot ja auto oli maksettu jo etukäteen ja hotellitkin varattu, joten suurin osa kuluista oli selvillä ennen kotoa poistumista.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 7: Rooma

Edellinen osa: osa 6: Procida, seuraava osa: tilinpäätös

Kesälomamatkan viimeinen kohde oli ikuinen kaupunki Rooma. Tämä olikin ainoa ennakolta tuttu kohde. Tai tuttu ja tuttu, edellisestä vierailustamme oli ehtinyt kulua jo 16 vuotta. Tuolloin vielä valokuvat otettiin filmille, valuuttana toimi liira ja lentokoneessa sai kuljettaa viinipulloja käsimatkatavaroissa. Kovin oli maailma erilainen tuolloin.


Vaan eipä uppouduta ihan noin syvälle muisteloihin. Tällä kertaa saavuimme Roomaan junalla Napolista, jonne palasimme lautalla Procidan saarelta. Vaikka etukäteisvalmistelu tämän kesän matkalle jäi harvinaisen köykäiseksi normaaliin verrattuna, olimme paikan päällä jo kuitenkin hereillä. Olimme valmistelleet siirtymisen Napolin Molo Beverellon satamasta rautatieasemalle erinomaisesti jo ennen Procidalle siirtymistä. Hissillä varustettu Municipion metroaseman sisäänkäynti Piazza Municipion koillisnurkalla oli tiedusteltu valmiiksi ja metroliputkin ostettu etukäteen. Junaliput Napoli-Rooma-välille olimme myös hankkineet netistä jo Napolissa majoittuessamme, siis ennen neljän yön pituista Procidan retkeä.

IGTT: Kaikki automatkamme

Syyskuun Instagram Travel Thursdayn teemana on oma mieluisin matkustusmuoto. Meillä tämä on ehdottomasti roadtrip. Automatkoja on nyt jokunen takana ja lisää on suunnitteilla. Kotimaassa olemme toki autoilleet paljonkin, mutta tässä keskityn automatkoihin Suomen rajojen ulkopuolella.

Ihan ensimmäinen ulkomaan roadtripimme tapahtui kesällä 2009 Toscanassa. Noilla tienoin auto oli oikeastaan välttämättömyys. Minulla, meistä ainoalla ajokortillisella, ei ollut ulkomailla ajamisesta mitään aiempia kokemuksia. Italian maaseudulla ajaminen osoittautui kuitenkin helpoksi. Liikkeellä oli paljon muitakin turisteja, jotka köröttelivät varsin leppoisaa vauhtia. Paikalliset menivät ohi aina tilaisuuden tullen, mutta emme antaneet näiden kaahareiden häiritä hyvää menoa.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 6: Procida

Edellinen osa: osa 5: Napoli, seuraava osa: osa 7: Rooma (tulossa myöhemmin...)

Napolin jälkeen siirryimme vesille ja pakenimme suurkaupungin hälyä neljäksi yöksi Procidan rauhalliselle saarelle. Tämä saari oli vielä joitain vuosia sitten lähinnä napolilaisten oma lomakohde, eikä sinne juuri ulkomaalaisia eksynyt. Viime aikoina tosin tätäkin kohdetta on toitotettu useilla foorumeilla, eikä se enää ole mikään salaisuus.


Yritimme ostaa lauttaliput jo edellisenä päivänä Molo Beverellon satamasta, joka sijaitsi kivasti parin kadunkulman päässä Napolin hotellistamme. Lippuluukun herra ei kuitenkaan halunnut myydä meille etukäteislippua, koska vasta lähtöpäivänä ostettu lippu tulisi niin paljon halvemmaksi. Etukäteislippuun kun laitetaan varausmaksu päälle. No, ei sitten. Palasimme jonottelemaan lippuja puolisen tuntia ennen lautan lähtöaikaa. Edellisen päivän olemattoman jonon sijaan nyt lippuluukuilla oli täysi tohina päällä ja ehdimme nipin napin ostamaan lipun ennen laivaan astumista.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 5: Napoli

Edellinen osa: osa 4: Positano, seuraava osa: osa 6: Procida

Positanon jälkeen vuorossa oli viimeinen autoiluosuus Napolin lentokentälle, jonne suuntasimme palauttamaan auton. Lähdimme liikkeelle hyvissä ajoin ja valitsimme kiertotien. Tarkoituksenamme oli ajaa loppu pätkä Amalfi Drivea Amalfiin asti ja sitten jatkaa vuoriston halki kohti pohjoista ja Napolia.


Positanon ohi päästyämme matkalla itään päin Amalfi Drive muuttui kapeammaksi. Ajaminen edellytti jo melkoista tarkkaavaisuutta, etenkin kun vastaan tuli bussia ja muuta isompaa autoa. Jossain Praianon ja Amalfin puolivälin tienoilla tie oli poikki ilman sen kummempaa selitystä. Kun kiertotietäkään ei ollut, palasimme sitten samaa reittiä takaisin Sorrenton nurkille, ja jatkoimme nopeinta reittiä kohti Napolia. Tässä kohtaa kun alkoi olla jo kiire. Päädyimme ajelemaan vähän matkaa moottoritietä pitkin. Tämä tarkoitti jälleen 2€ tietullin maksamista.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 4: Positano

Edellinen osa: osa 3: Pompeiji, seuraava osa: osa 5: Napoli

Sorrenton jälkeen seuraava kohteemme oli kolmen yön ajan Positano, tuo Amalfin rannikon tunnetuin lomakohde. Tämä vajaan 4000 asukkaan kaupunki on ollut turistien suosiossa jo 1950-luvulta lähtien. Aiemmin Positano oli pieni kalastajakylä. Kaupunki on selvästi Caprin saaren tapaan hieman äveriäämmän väen lomakohde, jo ihan hintatasosta päätellen. Amalfin rannikko on muuten kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde. Positanon kukkuloiden rinteille kohoavat värikkäät talot ovat se alueen tunnistetuin näkymä.


Amalfin rannikkoa pitkin Sorrentosta Amalfin kaupunkiin asti kulkevaa reittiä Amalfi Drivea kuvattiin Lonely Planetissa pelottavaksi ajettavaksi vähänkään isommalla autolla. Meillä oli kenties numeroa keskimääräistä isompi kärry allamme, mutta matka Sorrentosta Positanoon tuntui oikein leppoisalta. Tokihan kiemurainen loppupätkä kallionreunalla vaati keskittymistä, mutta tie on leveä ja hyvässä kunnossa.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 3: Pompeiji

Edellinen osa: osa 2: Capri, seuraava osa: osa 4: Positano

Toinen päiväretkikohteemme Sorrentosta käsin oli Pompeijin rauniokaupunki. Tällä kertaa pääsimme liikkeelle vuokra-autollamme, joka muutoin vietti laatuaikaa maksullisessa pysäköintihallissa. Google Mapsin ystävällisellä avustuksella pääsimme perille, joskin navigaattori taisi tehdä kaupallista yhteistyötä paikallisen tiehallinnon kanssa. Reittimme nimittäin sisälsi tietullin, jonka maksamisen jälkeen kurvasimmekin jo heti ensimmäisestä liittymästä pois. Tämä 2€ maksu oli täysin turha, mutta asian huomattuamme oli jo myöhäistä. Googlen mielestä muita reittejä ei ollut, koska sama hölmöily oli edessä myös paluumatkalla.


Pompeiji oli kaupunki Rooman imperiumissa vuoteen 79 asti. Tuolloin läheisen tulivuori Vesuviuksen purkaus peitti kaupungin 4-6 metrin paksuisella kerroksella tuhkaa. Kaupunki unohtui vuosisadoiksi, kunnes se viimein löydettiin tuhkan alta vuonna 1599. Sittemmin rakennusten jäännökset on kaivettu esille ja nykyisin Pompeiji on Unescon maailmanperintökohde, jossa vierailee vuosittain 2,5 miljoonaa turistia. Tuhkan alla rakennukset ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 2: Capri

Edellinen osa: osa 1: Sorrento, seuraava osa: osa 3: Pompeiji

Toisen Sorrentossa nukkumamme yön jälkeen päätimme lähteä retkelle Caprin saarelle. Emme olleet tehneet mitään ennakkovarauksia, vaan lähdimme reippaasti soitellen sotaan. Ajatuksena oli tutustua ainakin Caprin kaupunkiin ja mahdollisesti aikataulun niin salliessa käydä Sinisessä luolassa ja ehkä myös Anacaprin kylässä.


Sorrenton lauttaliikenne on keskittynyt Marina Piccolaan, jonne pääsee joko kävellen ramppia ja portaita Via Communalen puistosta tai sitten tietä ja portaita pitkin Via Luigi de Maioa pitkin. Jälkimmäinen on rantaan vievä autotie. Nopein ja helpoin vaihtoehto on Villa Communalen länsilaidalta löytyvä hissi. Edestakainen matka hissillä maksaa 1,80€ per henkilö, yhteen suuntaan hinta on 1€. Laivayhtiöiden lipunmyyntikojut löytyvät rannan itäreunalta ison laiturin läheltä. Lähempänä paikalle on kyllä hyvät opasteet. Lauttojen aikataulut ja hinnat löytyvät mm. Sorrento Insiderin nettisivuilta. Lipun voi varata myös etukäteen netistä.

Etelä-Italian roadtrip 2017, osa 1: Sorrento

Edellinen osa: Etelä-Italian roadtrip 2017, seuraava osa: osa 2: Capri

Matkamme alkoi lennolla Napoliin, jonne laskeuduimme jo ennen puolta päivää. Nappasimme vuokra-auton alle ja köröttelimme pikkuteitä pitkin ensimmäiseen kohteeseemme Sorrentoon. Pompeijin rauniot sijaitsivat siinä matkalla, mutta päätimme ohittaa ne ja harkita asiaa uudemman kerran jonain muuna päivänä.


Sorrentossa vietimme ihan vain kaupunkiin tutustuen loppupäivän ja vielä seuraavankin päivän. Tuossa ajassa kaupungin ehti kiertää läpi muutamaan kertaan. Keskusta ei tosiaankaan ole kovin suuri. Silti jälkeenpäin ajatellen Sorrento olisi voinut hyvinkin toimia majapaikkana pitempäänkin. Tarjolla kun on lauttayhteyksiä niin saarille kuin Positanoonkin. Mikäli vielä joskus palaamme Amalfin rannikolle, pidämme varmasti Sorrentoa tukikohtana vierailumme ajan.

Etelä-Italian roadtrip 2017

Olimme suunnitelleet matkaa Amalfin rannikolle jo aiemmin, mutta sen aika koitti kuitenkin vasta tänä kesänä. Kun nämä roadtripit tuntuvat olevan kovasti meidän juttumme, päätimme ottaa pyörät alle osaksi matkaa myös Italiassa. Paitsi roadtrip, oli tämä myös ruokamatka. Yrittäessäni etsiä yhtä valokuvaa, joka kiteyttäisi koko päivää vaille kolmen viikon matkamme, päädyin lopulta alla näkyvään kuvaan.


Matkamme alkoi Finnairin lennolla Napoliin. Aluksi ajattelimme lentää edestakaisin Roomaan, mutta kun Finnair otti myös Napolin kesäohjelmistoonsa, ja Matkamessujen aikaan oli tarjolla järkeviä tarjouslentoja, päätimme lentää Napoliin ja palata kotiin Roomasta. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen tämä osoittautui fiksuimmaksi vaihtoehdoksi niin aikataulun kuin hinnankin suhteen.

Route 66 -matkaopas

Kesän 2016 roadtripiä varten tuli luettua monta matkaopasta, piirrettyä lukuisia reittikarttoja ja kerättyä netistä tietoa nähtävyyksistä. Matkan jälkeen heräsi ajatus, että ehkä tästä tiedosta voisi olla jotain iloa muillekin. Osittain tietoa tuli jaettua jo matkakertomuksen muodossa. Tästä huolimatta ajattelin vielä pukea asiat uuteen muotoon, matkaoppaaksi. Hitaasti edenneen prosessin lopputulos on nyt valmis ja luettavissa: Route 66 - lyhyt oppimäärä.


Opas koostuu useista osista, joissa keskitytään yleisiin matkan suunnitteluasioihin, matkan aikatauluun ja nähtävyyksiin osavaltioittain. Mukana on myös karttoja ja kuvia. Lisäksi yritin vielä löytää muutamia hotellivaihtoehtojakin. Olkaa hyvä!

Las Vegasin nähtävyyksiä - Ydinkoemuseo

Las Vegasin nähtävyydet ovat kaikki hieman erikoisia. Harvassa paikassa merkittävimpinä nähtävyyksinä luetellaan joukko hotellikomplekseja. Siksi onkin varsin osuvaa, että kaupungin museotkin ovat hieman erikoisia. Kuten nyt vaikka tämä Ydinkoemuseo.


Las Vegas sopii ydinkoemuseon sijaintipaikaksi enemmän kuin hyvin. Kaupungin luoteispuolella sijaitseva autiomaa valittiin ydinkoealueeksi vuonna 1951. Kokeita suoritettiin reilun sadan kilometrin etäisyydellä kaupungista. Aluksi kokeita tehdiin ilmakehässä ja myöhemmin maan alla. Ilmakehässä tehdyt kokeet olivat suosittua viihdettä Las Vegasissa. Aikataulujen salailusta huolimatta ihmiset osasivat kokoontua hotellien katoille ihailemaan taivaanrannassa kohoavaa sienipilveä.

San Diegon nähtävyyksiä - San Diego Zoo

San Diegon eläintarha eteläisessä Kaliforniassa vietti juuri sopivasti 100-vuotisjuhlia vieraillessamme paikalla kesällä 2016. Eläintarha oli ainoa etukäteen San Diegosta tietämäni asia ja oikeastaan myös tärkein syy kaupungissa vierailuun. Olin jo 1980-luvulla telkkarista ihaillut eläintarhaa siitä kertovaa tv-sarjaa katsellen ja siitä lähtien haaveillut joskus pääseväni paikan päälle.


Eläintarha sijaitsee Balboa Parkissa keskustan pohjoispuolella. Samassa puistossa on muutakin nähtävää, joten siellä saa helposti kulumaan koko päivän. Eläintarhaan kuuluu myös erillinen Safaripuisto, joka sijaitsee etäämällä keskustan luoteispuolella. Sisäänpääsystä eri puistoihin on maksettava erikseen. Emme vierailleet Safaripuistossa, mutta olen lukenut sen olevan huomattavasti eläintarhaa suurempi ja sisältävän isoja alueita, joissa eläimet voivat elää vapaasti laumoissa.

Chicagon nähtävyyksiä - Water taxi

Kauniina kesäpäivänä on aina hauskaa astua veneeseen ja ihailla ohi lipuvia maisemia. Chicagossa on tarjolla mukavasti vesiväyliä, joilla harjoitetaan vesitaksiliikennettä. Ainakin kaksi eri liikennöijää tarjoaa tällaisia palveluja. Me hyppäsimme sopivasti juuri lähdössä olleeseen paattiin Navy Pierillä ja matkasimme Willis Towerille asti.


Meidän valitsemamme vene kuului Shoreline Sightseeingille. Toinen venetaksiliikennettä pyörittävä yritys on Chicago Water Taxi. Shoreline Sightseeing tarjoaa vesitaksin lisäksi myös muita risteilyjä Chicagojoella. Yhden suunnan vesitaksiajelu maksaa $8. Chicago Water Taxin liput maksavat $9 per henkilö, mutta niillä voi ajella koko päivän.

Phoenixin nähtävyyksiä - Desert Botanical Garden

Phoenixin keskustan länsipuolella sijaitseva aavikon kasveja esittelevä Desert Botanical Garden on ehdottomasti yksi kaupungin mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä. Jostain syystä viihdyn yleisestikin erinomaisesti näissä kasvitieteellisissä puutarhoissa, vaikka en kasveista mitään ymmärräkään. Phoenixin puutarha on pirteästi erilainen kaikkiin muihin vierailemiini kasvitieteellisiin puutarhoihin verrattuna aavikkopainotuksensa vuoksi. Jos tykkäät kaktuksista, on tämä sinun paikkasi.


Puiston sisäänkäynnin yhteydessä on muutamia Dale Chihulyn lasitaideteoksia. Herran töille tyypillisesti nämä istuvat maastoon täydellisesti.

New Mexicossa: Tucumcarin seinämaalaukset

"Aiotteko ihan varmasti lähteä nyt tälle kävelykierrokselle?", kysyi huolestuneen näköinen Tucumcarin kauppakamarin turisti-infon rouva ojentaessaan minulle kaupungin seinämaalauksia esittelevän kartan. Kello kävi kahta iltapäivällä ja lämpötila oli kohonnut hyvin 40 celciusasteen paremmalle puolen. Rauhoittelin rouvaa sanomalla, että käytämme autoa apuna.

Hylätty huoltoasema (1)

Kirjoituksen lopusta löytyy kartta meidän bongaamistamme seinämaalauksista, jotka myös ovat tämän kirjoituksen kuvituksena. Kuvateksteissä näkyvät numerot viittaavat kartan numeroihin.

Arizonassa: Canyon de Chelly

Olen erittäin kiitollinen sille sattumalle, joka tutustutti minut koillisessa Arizonassa sijaitsevaan pieneen kanjoniin nimeltään Canyon de Chelly. Muistaakseni kaikki alkoi etsiessäni majapaikkaa Route 66 -reitin ja Monument Valleyn väliltä. Chinlen kaupungista löytyi Holiday Inn Canyon De Chelly, joka antoi ensimmäisen vihjeen paikasta.


Tutustuin kanjoniin aluksi Googlen katunäkymän avulla. Myöhemmin luin siitä myös Lonely Planetin opaskirjasta. Kuvat paikasta näyttivät todella vakuuttavilta. Kanjonin pieni koko myös houkutteli tutustumaan tarkemmin. Useamman näköalapaikan kiertäminen vaikutti helposti yhdessä iltapäivässä toteutettavissa olevalta.

Santa Fen nähtävyyksiä - Keskustan savitiilitalot

New Mexicon osavaltion pääkaupunki Santa Fen hienoin nähtävyys on oikeastaan kaupunki itse. Keskustan yhtenäinen ilme savitiilitaloineen tekee kaupungista täysin poikkeavan kaikista muista näkemistäni USA:n kaupungeista. Santa Fe kuului alkuperäisen Route 66:n reitille, mutta myöhemmin tielinjaus muutettiin kulkemaan suorempaan New Mexicon halki. Suosittelen kuitenkin kaikille Route 66 -matkaa suunnitteleville tämän vanhemman tielinjauksen käyttämistä. Santa Fe on ehdottomasti mutkan arvoinen.


Santa Fe on USA:n toiseksi vanhin kaupunki. Sen perustivat espanjalaiset vuonna 1610. Kaupungista löytyy USA:n vanhin julkishallinnon rakennus, kuvernöörien palatsi. Tämän rakennuksen edustalla voi nykyisin tehdä edullisia käsityöostoksia. Intiaanikäsityöläiset myyvät töitään suoraan asiakkaille katoksen varjossa. Suoraan tekijältä ostettuna työt ovat edullisempia ja niiden autenttisuudesta voi olla varma. Kaupoissa myytävien käsitöiden alkuperän suhteen on syytä olla hieman epäileväinen.

Tallinnan nähtävyyksiä - Lentosatama

Vuonna 1920 valmistuneeseen vesilentokonehangaariin rakennettu Lentosataman merimuseo on osa Viron Merenkulkumuseota. Tämä todella mielenkiintoinen museo avattiin vuonna 2012. Kävimme tutustumassa paikkaan pääsiäisenä 2017, jolloin siellä oli perusnäyttelyn lisäksi esillä meripelastusaiheinen Mayday Mayday Mayday -näyttely.


Lentosatama sijaitsee aivan Kalamajan alueen lähellä. Vanhastakaupungista sinne on noin puolen tunnin kävelymatka.

Arizonassa: Hooverin pato

Mahtavan Coloradojoen kahlitseva Hooverin pato oli yksi 1930-luvun suuren laman kukistamiseksi kehitettyjä projekteja. Pato sijaitsee Nevadan ja Arizonan osavaltioiden rajalla Black Canyonissa. Boulderin patona vuoteen 1947 asti tunnettua rakennelmaa oli vuosien 1931 ja 1936 välillä rakentamassa tuhansia työläisiä. Heistä yli sata menetti työmaalla henkensä. Padon alkuperäisestä nimestä muistuttamassa on edelleen Boulder Cityn kaupunki, joka perustettiin rakentajien asuinpaikaksi. Noina kurjina aikoina oli varmasti helppo löytää työttömiä ihmisiä, jotka olivat valmiita muuttamaan työn perässä.


Kävimme vilkaisemassa patoa ensimmäisellä Arizonan vierailullamme kesällä 2014. Tuolloin pato oli lohdutuspalkinto pieleen menneeltä Grand Canyonin vierailulta takaisin Las Vegasiin palatessamme. Emme halunneet käyttää vierailuun paljoa aikaa, joten jätimme auton Nevadan puolella sijaitsevalle parkkipaikalle ja kipusimme katselemaan patoa viereiseltä Mike O'Callaghan-Pat Tillman Memorial Bridge -sillalta. Sillalla on erillinen jalankulkukaista, jolta käsin pato näkyy hienosti. Silta otettiin käyttöön 2010. Sitä ennen tie 93 ylitti joen patoa pitkin. Vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen uuden sillan rakentamista alettiin suunnitella turvallisuuden takia.

Siem Reapin nähtävyyksiä - Banteay Srei

Siem Reap on Kambodžan suosituin matkailukohde Angkorin upeiden temppeleiden vuoksi. Banteay Srein hindulaistemppeli sijaitsee hieman etäällä Angkorin alueen keskeisimmistä temppeleistä, mutta se on kyllä tämän pitemmän matkustuksen arvoinen. Siem Reapin kaupungista matka Banteay Sreihin kestää tuk-tukin kyydissä lähemmäs tunnin verran. Auto voi olla kulkuvälineenä mukavampi, mutta tuk-tukin kyydissä pystyy paremmin havainnoimaan ympäröivää maaseutua.


Pääosasta alueen temppeleistä poiketen Banteay Srei on rakennettu punertavasta hiekkakivestä. Poikkeava kivilaatu on mahdollistanut temppelin poikkeuksellisen yksityiskohtaiset ja koristeelliset kaiverrukset. Useammassa lähteessä Banteay Srein kaiverruksia onkin kuvailtu kenties hienoimmiksi ihmiskunnan vastaavista aikaansaannoksista.

Floridassa: Kennedy Space Center

Floridan avaruusrannikolla sijaitseva Kennedy Space Center on merkittävä paikka ihmiskunnan avaruustutkimuksen historiassa. Täältä lähetettiin matkaan niin USA:n kuulentojen kuin sukkulaohjelmankin miehitetyt raketit. Paikka on mainio vierailukohde niin pienille kuin vähän isommillekin avaruussankareille. Kuten nyt vaikka minulle, joka olen aina ollut kiinnostunus avaruusaiheista.


Alueen portilla vieraita vastaanottamassa on NASAn tuttu pallologo, tuttavallisesti "lihapulla". Näytillä on myös jo käytöstä poistettu vanha lähtölaskentakello, joka on pysyvästi pysäytetty aikaan -1:09 (1 minuutti 9 sekuntia ennen laukaisua).

Texasissa: Palo Duron kanjoni

Texasin pannunkahvasta, läheltä Amarilloa ja Route 66:n reittiä, löytyy USA:n toiseksi suurin kanjoni, Palo Duro. Kanjoni on noin 250 metriä syvä, keskimäärin noin 10 kilometriä leveä ja 190 kilometriä pitkä. Se häviää mittasuhteissa selvästi sille suurimmalle eli Arizonan Grand Canyonille, mutta muutoin varsin näyttävä kanjoni on kyseessä.


Palo Durossa voi toki viettää mielin määrin aikaa vaellellen kanjonissa, mutta myös pikaisempi vierailu on ihan mahdollinen. Kanjoni kuuluu osavaltion kansallispuistoon, mistä johtuen sinne on maksettava pääsymaksu. Maksu on aikuisilta $5 per päivä. Ajomatkaa Amarillosta turisti-infolle kertyy reilun puolen tunnin verran, lähemmästä Canyonin kaupungista vähän reilu vartti.

Oklahoma Cityn nähtävyyksiä - Oklahoma City National Memorial

Huhtikuussa 1995 Oklahoma Cityssä tapahtui USA:n historian pahin oman maan kansalaisen tekemä terrori-isku. Kahden armeijan veteraanin toteuttamassa iskussa kuoli kaikkiaan 168 ihmistä. National Memorial -muistomerkki on pystytetty kunnioittamaan näiden ihmisen muistoa.


Pommi-iskun kohteena oli liittovaltion virastotalo Alfred P. Murrah Federal Building. Talon edustalle pysäköidyssä pakettiautossa räjähtänyt pommi oli niin voimakas, että se tuhosi kolmasosan rakennuksesta ja vaurioitti kaikkiaan yli 300 muuta rakennusta 16 korttelin säteellä. Rahallisesti arvioituna tuhoa syntyi yli 650 miljoonan dollarin edestä. Tekijöiden motiivina oli viha liittovaltiota kohtaan.

Singaporen nähtävyyksiä - Singaporen kasvitieteellinen puutarha

Vierailimme Singaporen kasvitieteellisessä puutarhassa kesällä 2015. Tämä vuonna 1859 perustettu puutarha oli juuri valittu UNESCOn maailmanperitökohteeksi. Kyseessä on yksi Singaporen ykkösnähtävyyksistä. Tutustuminen kannattaa, sillä puutarhaan on vapaa pääsy.


Kasvitieteelliseen puutarhaan on helpointa tulla metrolla. Linjat Circle ja Downtown pysähtyvät Botanic Gardensin asemalla, joka on aivan puutarhan Bukit Timahin sisäänkäynnin lähellä.

Kolme USA-vinkkiä: vaateostoksia

Ostosvinkit loistavat poissaolollaan blogissani. Tämä kenties johtuu siitä, että en ole mikään shoppailija. Olkoon tämä postaus nyt sitten poikkeus sääntöön. Ilahduin nimittäin viime vuonna Jenkkilässä reissatessani parista uudesta bongauksesta sen verran, että ajattelin niistä kenties olevan apua muillekin.


Jenkkilässähän on paljon outlet-ostareita, joissa on eri merkkien "tehtaanmyymälöitä". Tällaisista voi löytää edullisia ostoksia, etenkin jenkkimerkeistä. Esim. Guessin ja Tommy Hilfigerin kaltaiset merkit ovat paikan päältä ostettuna yleisestikin paljon Suomen hintoja halvempia, outleteissa vielä paljon sitäkin edullisempia.

IGTT: Pitkä viikonloppu Tukholmassa

Naapurimaihin tutustuminen jatkui myös toukokuussa. Kööpenhaminan ja Tallinnan jälkeen nyt oli helatorstaiviikonlopun kunniaksi vuorossa Tukholma. Olemme molemmat vierailleet kaupungissa useita kertoja, mutta emme ole koskaan siellä yöpyneet. Nyt tuli tämäkin puute sitten korjattua.

Saavuimme Tukholmaan SASin iltalennolla. Pieni kone oli puoliksi tyhjillään. Siirryimme henkilökunnan pyynnöstä varauloskäynnin kohdalle istumaan, kun nämä paikat pitää aina kuitenkin miehittää. Jalkatilaa riitti, mutta ilo oli lyhykäinen. Koko lento kun kesti vain tunnin.

Las Vegasin nähtävyyksiä - Tervetuloa Las Vegasiin -kyltti

Las Vegas Boulevardin kaistojen välisellä keskialueella, siinä ihan Stripin eteläpäässä, nököttää melkoisen ikoninen tervetulotoivotus. Kyltti on tuttu niin elokuvista kuin tv-sarjoistakin. Vuonna 1959 pystytetyssä kyltissä lukee "Welcome to Fabulous Las Vegas, Nevada".


Kyltin luota löytyy aina joukko turisteja jonottamassa valokuvautumisvuoroaan. Paikalla saattaa myös olla ystävällinen kaveri, joka rahaa vastaan ottaa turisteista heidän omilla kameroillaan mainioita kuvia. Kaveri varmasti osaa hommansa, mutta hän ei ole mikään virallinen kuvaaja, ihan itse on tämän työn itselleen keksinyt. Hänen palveluksiaan ei tarvitse käyttää, kuvansa voi ottaa myös itse. Vuoroaan kannattaa kuitenkin odottaa kiltisti, sillä muuten kuvaansa saa aina muita turisteja.

Kööpenhaminan nähtävyyksiä - Rosenborgin linna

Maaliskuun Kööpenhaminan pikavierailulla päätimme tutustua kauniiseen Rosenborgin linnaan. Tämä kuningas Kristian IV:n kesäasunnoksi 1600-luvun alussa rakennettu linna edustaa tanskalaista renessanssia. Linna säilyi kuninkaallisena asumuksena 1700-luvulle asti.


Linna toimii nykyisin museona, jossa on näytillä esineistöä kuninkaallisesta kokoelmasta. Todelliset kokoelman aarteet, kruununjalokivet, ovat esillä linnan kellarissa.

Tallinnan nähtävyyksiä - Tallinnan eläintarha

Kävimme pääsiäisenä tutustumassa Tallinnan eläintarhaan, joka on avattu vuonna 1939. Se on sijainnut nykyisellä paikallaan Veskimetsän vieressä keskustan länsipuolella vuodesta 1983. Eläintarhassa on useita suuria eläimiä, kuten jääkarhuja. Eläintarhan alue on valtava, kaikkiaan 88 hehtaarin kokoinen. Esimerkiksi Korkeasaareen verrattuna pinta-ala on nelinkertainen ja kuuluisaan San Diegon eläintarhaan verrattuna yli kaksinkertainen.


Osa eläimistä elää edelleen vanhoissa neuvostoaikaisissa häkeissä, jotka ovat todella ahtaita ja ankeita. Suurella alueella on onneksi tilaa toteuttaa modernimpia ja eläinten luontaisia elinympäristöjä paremmin vastaavia aitauksia. Pienestä budjetista johtuen tämä uudistusprosessi etenee kuitenkin varsin hitaasti.

Museokorttikohde: Suomen valokuvataiteen museo

Musekortin ulkoilutus jatkui Suomen valokuvataiteen museossa, jossa oli esillä ruoan politiikkaan liittyvä näyttely osana Poliittisen Valokuvan Festivaalia. Kyseinen näyttely päättyi valitettavasti jo 29.4. Museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Helsingin Ruoholahdessa.


Ainakin tämä näyttely oli varsin mielenkiintoinen. Aihetta oli käsitelty useammasta näkökulmasta. Toisaalla esiteltiin viljelijöiden karua arkea israelilaisten ja palestiinalaisten välisen konfliktin keskellä. Varsin karuilta näyttivät myös kiinalaisten maaseudulta kaupunkiin asumaan pakotettujen ihmisten viljelykset moottoriteiden vierellä korkeiden talojen varjossa. Ihmiset kun yrittivät jatkaa tuttua elämäntyyliään muuttuneista olosuhteista huolimatta. Toisaalla esiteltiin tuotantoeläinten karua elämää. Joskin tuotantoeläinten kohtelusta oli esillä myös lohdullisempaakin nähtävää, ainakin näin lihansyöjän näkökulmasta.

Kaliforniassa: Bottle tree ranch

Route 66 -reitin varrella on tarjolla paljonkin omituisia nähtävyyksiä. Yksi hauskimmista on Kalifornian Oro Granden laitamilla sijaitseva Bottle Tree Ranch. Vanha valtatie kulkee Kaliforniassa läpi autioituneiden tienoiden, joten tällainen pieni keidas tarjoaa kaivattua vaihtelua.


Bottle Tree Ranch on kansantaiteilija Elmer Longin työn tulosta. Herra on jatkanut isänsä aloittaman tyhjien pullojen kokoelman kartuttamista ja ripustellut pulloja vanhoihin puhelinpylväisiin näytille.

Pääsiäinen Tallinnassa

Tänä keväänä ja alkukesänä meillä on ollut tarkoitus kiertää lähikohteita. Kööpenhamina päätyi osin työnantajani avustuksella ensimmäiseksi kohteeksi ja seuraavaksi pääsiäisenä oli vuorossa Tallinna.


Pitkäperjantaina matkustimme ensin aamuseiskaksi Jätkäsaareen uuteen Länsiterminaaliin 2. Paikan mainostettu "Suomen pisin baaritiski" oli pieni pettymys. Muutoin uutukainen terminaali vaikutti varsin näppärältä. Laivaan pääsi aikas kätevästi.

IGTT: Osavaltiobongausta Jenkeissä

Tällä kertaa Instagram Travel Thursdayn aiheena on oma lempimaa tai -alue. Omia Instagram-kuviani katsellessani huomasin yhden maan olevan vahvasti edustettuna. En ole ikinä ajatellut sitä mitenkään erityisenä suosikkina. Joskus jopa vähän inhosin sitä. Kuvajakauma ei kuitenkaan ole ihan sattumaa, sillä vietin kyseisessä maassa kymmenen yhdestätoista viime vuoden ulkomaan viikosta. Kyseinen maa on USA.

Washington, DC

New York, NY

Chicago, IL

Pysähdyin pohtimaan suhdettani Jenkkilään. Miksi olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt siellä kolme pitempää roadtripiä? Miksi minulla on useita uusia roadtripejä suunniteltuna tulevaisuuden varalle? Kai tämän maan täytyy jonkinlainen suosikki sitten kuitenkin olla.

Kolme USA-vinkkiä: ruokailu tien päällä

Roadtripillä ruokailua ei ehdi kauheasti miettiä etukäteen. Pitemmillä siirtymätaipaleilla voi olla vaikea arvioida etenemisnopeutta, etenkin jos välillä on tarkoitus pysähdellä katselemaan nähtävyyksiä. Nälkä voi siis kirjaimellisesti yllättää ja sitten on vain yritettävä löytää jokin kelvollinen ruokapaikka.


Isommilla teillä ruokapaikoista varoitellaan hyvissä ajoin. Moottoriteiden liittymien palveluista kerrotaan isoilla kylteillä, joita voi olla useampiakin ennen itse liittymää. Niin ravintolat, huoltoasemat kuin mahdolliset majoituspaikatkin on näihin kyltteihin nostettu esille.

Dallasin nähtävyyksiä - Sixth Floor Museum

Katselimme epäuskonsekaisen kauhun vallassa CNN:n uutisia Austinin hotellihuoneessamme. Takana oli mahtava päivä, johon oli kuulunut pitkä ajomatka läheltä Louisianan rajaa, matkalla olimme vierailleet Houstonin avaruuskeskuksessa. Tunnelma oli vaihtunut kuitenkin nopeasti uutisten myötä. Useita poliiseja oli kuollut Dallasissa mielenosoituksen yhteydessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa. Siis kaupungissa, johon meidän oli tarkoitus seuraavan päivän jälkeen matkata.


Saapuessamme Dallasiin kaupungin keskusta oli vielä osittain poliisien sulkema. Liikkeellä näkyi vain kourallinen turisteja ja joka puolella poliiseja. Juuri turvallisempi olo ei olisi voinut olla.

New Orleansin nähtävyyksiä - Höyrylaiva Natchez

Mikäs olisikaan parempaa ohjelmaa kauniina käsäisenä päivänä Mississippijoen varrella kuin jokiristeily höyrylaivalla? No, tietenkin jokiristeily höyrylaivalla jazzbändin soittaessa taustalla. New Orleansissa näitä jazz-risteilyjä järjestetään. Risteilyyn voi yhdistää myös ruokailun, joka on ainakin lounaalla normaalia noutopöytätasoa. Vastapainona ruokailun hinta on kohtuullinen, etenkin kun huomioidaan New Orleansin yleisesti varsin korkea hintataso.


New Orleansissa Mississippijoella liikennöi kaksi höyrylaivaa, Natchez ja Creole Queen. Me valitsimme näistä ensin mainitun. Creole Queenin risteilyssä on erona lyhyt pysähdys Chalmetten taistelukentällä, joka on vuoden 1815 New Orleansin taistelun tapahtumapaikka.

Austinin nähtävyyksiä - Congress Avenuen sillan lepakot

Texasin osavaltion pääkaupunki Austin ei ehkä ole aivan tyypillinen teksasilaiskaupunki. Tämä yliopistokaupunki on ylpeä omituisuudestaan, kuten kaupungin tunnuslause "Keep Austin Weird" kertoo. Siksi onkin varsin sopivaa, että yksi kaupungin ykkösnähtävyyksistäkin on hieman erikoinen. Jokaisena kesäiltana suuri joukko turisteja saapuu hyvissä ajoin ennen auringonlaskua odottamaan Congress Avenuen sillan alta ruokailemaan lähtevää lepakkoparvea.


Coloradojoen (ei se iso Coloradojoki) Lady Bird Laken kohdalta ylittävä Congress Avenuen silta valmistui vuonna 1960. Sille tehtiin suurempi kunnostus vuonna 1980. Jo ennen tätä remonttia sillan alla oli asunut meksikondoggilepakoiden yhdyskunta, mutta vasta kunnostustyön jälkeen lepakkopopulaatio alkoi kasvaa merkittävästi. Nykyisin kyseessä on maailman suurin urbaani lepakkoyhdyskunta, johon kuuluu kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa yksilöä.

Museokorttikohde: Helsingin taidemuseo HAM

Tämä blogi on pyörinyt kivasti tasaisella julkaisutahdilla nyt pari vuotta, mutta jotain pientä uuttakin on tässä viimeaikoina tapahtunut ja on tapahtumassa. Yksi uusi juttu on kotimaan kohteiden lisääminen. Kaukokohteidenkin nähtävyyksistä on viimeistelyä vaille valmiita jutunalkuja vielä paljon, joten eivät tässä ideat ole ehtymässä. Etenkin kun uutta seikkailuakin pukkaa tasaista tahtia. Kotimaa on kuitenkin ollut pahasti aliedustettuna blogissani aina ja näin Suomen juhlavuonna jos koskaan on hyvä hetki korjata tämä puute.


Suomi on museoiden luvattu maa. Siksi Museokortti on aivan mahtava keksintö. Yli 240 museon sisäänpääsyyn vuoden aikana oikeuttavan, 64,90€ maksavan, kortin hinta-laatusuhde on erinomainen. Hankimme ruokakuntamme molemmille seikkailijoille oman museokortin hetken mielijohteesta erään ystävän suosituksesta kätevästi netin kautta heti vuoden ensimmäisinä päivinä vielä talvilomalla Phuketissa ollessamme.

Arizonassa: Petrified Forest -kansallispuisto

Kesän 2016 roadtripillä meillä oli reippaat seitsemän viikkoa aikaa matkata Chicagosta Los Angelesiin, mutta silti jouduimme usein pohtimaan mihin tuo aika oikeasti riittää. Tämä kertonee hieman mittakaavasta. Nähtävää USA:ssa olisi aivan valtavasti, eikä kaikkea ehdi käydä katsomassa yhdellä kertaa mitenkään. Eri vaihtoehtoja puntaroidessa onnistuimme mielestäni tekemään varsin hyviä valintoja. Yksi esimerkki on tämänkertaisen kirjoituksen aihe, Petrified Forest -kansallispuisto. Se ei kuulunut ohjelmaan ensimmäisissä suunnitelmissa, mutta lopulta olen erittäin tyytyväinen, että luovuimme parista muusta kohteesta tämän eduksi.


Petrified Forest sijaitsee Route 66 -tien eteläpuolella Arizonan osavaltion puolella, noin 50 mailia New Mexicon osavaltion rajalta.

Instagram Travel Thursday: Matkavuoden avaus Kööpenhaminassa

Vuosi 2017 käynnistyi matkailun osalta maaliskuun alkupuolella Kööpenhaminassa. Hyödynsin sopivasti kohdalle sattuneen viikonlopun mittaisen työmatkan ja otin seuraavan viikon alusta pari päivää vapaaksi. Parempi puolisko saapui myös paikalle tutustumaan tähän hienoon kaupunkiin. Hän oli jo aiemmin käynyt pikaisesti paikalla, minulle vierailu oli ihan ensimmäinen.


Majoituimme kivasti aivan Kødbyenin teurastamoalueeen lähellä sijainneessa Absalon Hotellissa. Kaikin puolin muutoin mallikkaassa majapaikassa tuntuivat seinät olevan paperia. Onneksi naapurihuoneessa TV:n katselu loppui jo ennen puoltayötä. Kesäaikaan hotelli voi olla vähän rauhaton. Alue kun lienee varsin eloisa. Muilta osin voin majapaikkaa kyllä suositella. Palvelu pelasi ja aamiainenkin oli erinomainen. Huone, samoin kuin yleisetkin tilat, oli kivasti sisustettu.

Memphisin nähtävyyksiä - Graceland

Olimme saapuneet Memphisiin juuri sopivasti lounasaikaan. Hotellin viereiseltä aukiolta löytyneiden ruokarekkojen antimia nautittuamme pohdiskelimme iltapäivän ensimmäistä ohjelmanumeroa. Lopulta vastaus oli ilmeinen. Mennään moikkaamaan Elvistä! Suuntasimme siis suoraan Gracelandiin.


Elviksen Graceland on USA:n toiseksi vierailluin koti yli  650 000 vuotuisella kävijällään. Vain Valkoinen talo yltää sen edelle. Talo on toiminut museona vuodesta 1982 asti ja vuonna 2006 se julistettiin kansalliseksi maamerkiksi (National Historic Landmark). Talo on rakennettu vuonna 1939 Gracelandin tilan maille. Elvis osti tilan taloineen vuonna 1959 kyllästyttyään Memphisin keskustassa sijainneen kotinsa naapurien valituksiin alueella pyörineiden fanien vuoksi. Graceland sijaitsi vielä 1950-luvun lopulla kaupunkia ympäröivällä maaseudulla. Sittemmin kaupungin lähiöt ovat laajentuneet jo sen ympärille ja ohikin.

Kolme USA-vinkkiä: autoilu

USA on autoilijan kannalta helppo maa. Autoilijat on yleensä otettu erinomaisesti huomioon ja osa suuristakin kaupungeista on rakennettu vahvasti autoilijoiden ehdoilla. Yleisesti ottaen autoilu on myös edullista, niin auton vuokrauksen kuin polttoaineenkin osalta. Tietäkin riittää ajettavaksi ja nähtävää sen varrelle myös.


Suomalainen ajokortti kelpaa USA:ssa, mutta lähemmässä viranomaiskontaktissa voi kansainvälisestä ajokortista olla apua. Siinä kun on suomalaisen ajokortin asiat esitetty muillakin kielillä. Minulla on ollut kansainvälinen ajokortti aina mukana USA:ssa autoillessani, mutta koskaan sitä ei ole tarvinnut esitellä kenellekään. Kansainvälisen ajokortin myöntää Suomessa Autoliitto. Huomaathan, että kansainvälisiä ajokortteja on kahta eri mallia: malli 1949 ja 1968. Näistä ensin mainittu on voimassa yhden vuoden ja toinen kolme vuotta. USA hyväksyy vain tuon yhden vuoden voimassa olevan 1949 mallin.

Kevättä vastaanottamassa Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa kevät on varmasti jo alkanut, onhan se paljon etelämmässä kuin Helsinki. Siellä on niitä värikkäitä taloja kanavan varrella. Maailman paras ravintola Noma löytyy sieltä myös, paitsi että se lopetti toimintansa Kööpenhaminassa ainakin toistaiseksi. Eikä tietysti pidä unohtaa sitä pientä merenneitoa. Kyllähän tuonne pitää lähteä käymään, kun tilaisuus kerran tarjoutuu.


Jo perinteeksi muodostunut kevään vastaanotto tapahtui siis tänä vuonna Kööpenhaminassa juuri ennen maaliskuun puoltaväliä. Reissu alkoi viikonlopun työmatkana ja jatkui parin päivän omatoimisella haahuilulla, johon myös parempi puolisko saapui osallistumaan. Vierailu kaupungissa oli minulle ensimmäinen. Helposti voisin kuvitella palaavani, etenkin kun välimatka on hyvin maltillinen ja edullisia lentoja on saatavilla. Kööpenhamina on kaunis kaupunki.

Los Angelesin nähtävyyksiä - Kaupungintalo

"Los Angelesin keskusta kannattaa unohtaa, ei siellä kukaan käy", olen kuullut sanottavan useammassakin tv-ohjelmassa. Moni muukin on tämän kuullut ja hyvin sisäistänyt, voi helposti todeta paikan päälle. Katukuvassa ei selvästi turistiksi erottuvia ihmisiä näy, siis meidän lisäksemme. Minä jo metrosta katutasolle noustessamme kaivelen kameran, tuon kansainvälisen turistin tunnusmerkin, esille laukusta. Sillä siinähän se heti puiston toisella puolella komeilee, komea art deco -helmi, Los Angelesin kaupungintalo.


Tv-ohjelma oli sikäli oikeassa, ettei keskustassa ihan kamalasti nähtävää ole. Walt Disney Concert Hall lähinnä tulee mieleen, Frank Gehryn arkkitehtuuria katselen aina mielelläni. Muutoin niitä korkeita talojahan siellä lähinnä on.

Kuolleiden ja vähän elävienkin muistomerkkejä USA:ssa

Luin tänään ensimmäiseksi aamulla uutisen rocklegenda Chuck Berryn kuolemasta. Tätä 90-vuotiaaksi elänyttä herraa en koskaan nähnyt livenä, mutta hänen patsaansa näin Saint Louisissa viime kesänä roadtripin yhteydessä. Samaisella matkalla näimme monia muitakin muistomerkkejä, joista osa on omistettu jo edesmenneille ja osa edelleen eläville ihmisille. Ajattelin koostaa niistä ihan oman kirjoituksen kuvien kera.


Chuck Berry siis oli vielä viime kesänä hyvinkin elossa. Hänellä on sekä patsas että tähti Missourin osavaltion Saint Louisissa kaupungin omalla Walk of Famella Delmar Boulevardilla. Katu löytyy hieman varsinaisen keskustan ulkopuolelta Loopin alueelta, jossa on paljon illanviettopaikkoja.

Arizonassa: Monument Valley

"Oukki-doukki", huikkasi oppaamme ja autonkuljettajamme Henry ja pysäköi auton. Saman tien hän kipaisi jo asettamaan portaat auton taakse, jotta meidän turistien olisi helpompi kivuta pois kyydistä. Olimme pysähtyneet kauas omatoimisesti liikkeellä oleville turisteille sallituilta väyliltä. Auto oli pari kertaa matkalla ollut juuttua kiinni pehmeään punaiseen hiekkaan, mutta Henry kuitenkin luovi näissä vaikeissakin paikoissa ammattitaitoisesti niin ettei turistien työntöapua tarvittu.


Monument Valleyn tornimaiset punaiset kalliot ovat tuttuja etenkin vanhoista lännenelokuvista. Tämä Arizonan ja Utahin osavaltioiden rajan molemmin puolin sijaitseva alue kuuluu Navajo-intiaaniheimon puoliautonomiseen alueeseen. Kalliot ovat navajoille pyhiä. Heimo joutui 1800-luvulla joksikin aikaa pois alueeltaan hävittyään sodan USA:n joukkoja vastaan. Lopulta heidän annettiin kuitenkin palata takaisin ja nykyään reservaatissa asuu kaikkiaan yli 170000 navajoa. Monument Valley on nykyisin Navajo-heimon kansallispuisto (Navajo Tribal Park).

Lontoon nähtävyyksiä - Piccadilly Circus

Jos Lontoossa on yksi paikka, johon jokainen ensikertalainen vierailija päätyy, ja kuin huomaamattaan moni kaupungissa aiemminkin vieraillut, on se varmasti Piccadilly Circus. Suurin valomainoksin koristeltu aukio liikennevilinän keskellä ei sinällään ole ihmeellinen, mutta silti se on yksi kaupunin tunnetuimpia maamerkkejä.


Aukio valmistui 1819 yhdistämään kadut Regent Street ja Piccadilly. Nimi circus tulee latinasta ja kuvaa tässä yhteydessä pyöreää aukiota teiden risteyksessä. Nykyisin Piccadilly Circus on tärkeä liikenteen solmukohta. Se on myös suosittu tapaamispaikka. Suositut ostoskadut ja monet kaupungin teattereista sijaitsevat sopivasti kävelymatkan päässä aukiolta. Piccadilly Circuksen metroasemalla risteävät metron kaksi linjaa Piccadilly ja Bakerloo.