Washingtonin nähtävyyksiä - Valkoinen talo

USA:n pääkaupunki Washingtonin tunnetuin rakennus on varmasti presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Olimme Lissabonin vierailullamme sattumalta tapaamaltamme vanhemmalta amerikkalaiselta herrasmieheltä kuulleet, että vierasmaalaisenkin on mahdollista päästä tutustumaan tähän rakennukseen myös sisäpuolelta. Mikäs olisikaan hienompaa, kun Washingtoniin olimme kerran roadtripin lopulla menossa.


Valitettavasti matkan lähestyessä kävi selväksi, ettei Suomen Washingtonin suurlähetystö enää tarjoakaan apua vierailun järjestämisessä. Vielä jossain vaiheessa suurlähetystön sivuilla kerrottiin vierailun järjestyvän, kunhan Valkoisen talon järjestelmäuudistus valmistuu. Sittemmin kaikki maininnat koko aiheesta katosivat sivuilta. Niinpä tyytyminen oli talon katselemiseen aidan takaa.

Istanbulin nähtävyyksiä - Sininen moskeija

Vierailumme Turkin pääkaupungissa Istanbulissa oli meidän ensimmäinen kosketuksemme islamilaiseen maahan. Pitkin päivää kaupungilla kaikuviin rukouskutsuihin tottui nopeasti. Tokihan kaupungin upeissa moskeijoissa täytyi käydä tutustumiskäynneillä. Yksi hienoimmista ja tunnetuimmista on Sulttaani Ahmedin moskeija eli tuttavallisemmin Sininen moskeija.


Moskeija valmistui vuonna 1616 ottomaanien sulttaani Ahmed I:n hallintokaudella. Moskeija sijaitsee Istanbulin keskeisimmällä Sultanahmetin turistialueella aivan nykyään museona toimivaa Hagia Sofian moskeijaa vastapäätä. Arkkitehtuuriltaan moskeija edustaa ottomaanien moskeija-arkkitehtuurin parasta osaamista, jossa 200 vuoden kehitys kulminoituu.

Prahan nähtävyyksiä - Kaarlensilta

Tsekin pääkaupunki Prahan yksi tunnetuimmista maamerkeistä on 1400-luvulta peräisen oleva Pienen puolen ja vanhankaupungin yhdistävä kivinen Kaarlensilta. Aamuvarhaisesta iltamyöhään tämä kävelysilta vilisee turisteja.


Sillan rakennustyöt aloitettiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan, keisari Kaarle IV:n, toimeksiannosta vuonna 1357. Silta valmistui kuitenkin hänen hallitsijakautensa jälkeen 1400-luvun puolella. Vuodesta 1870 alkaen tämä alunperin Kivisiltana tunnettu joenylityspaikka on totellut nykyistä nimeään rakennuttajansa mukaan.

Florida roadtrip 2016: Tilinpäätös

Edellinen osa: osa 6: Key West

Aiempien matkakertomusten tapaan olen tähän viimeiseen postaukseen yrittänyt avata reissumme budjettia. Kuitteja ja luottokorttilaskuja olen pläräillyt ja valuuttakursseja väännellyt ja käännellyt sekä pikkuisen myös veroja laskenut. Mahdollisesti luontevinta olisi ollut esittää hinnat dollareissa, mutta osassa tapauksista tällaista hintaa ei ollut saatavilla. Osa asioista kun tuli hoidettua jo kotimaasta käsin euroissa. Siksi olen muuntanut kaiken euroiksi luottokorttiyhtiön avustuksella tai itse laskien sopivalla keskikurssilla.


Olen myös pyrkinyt laskemaan kaikkiin hintoihin veron osuuden mukaan. Jenkkiläinen kun yleensä ilmoittaa hinnastossaan kaiken aina ilman veroja. Olen kirjannut ylös dollarihinnan veron kanssa niissä tapauksissa, joissa se on ollut tarjolla. Ilmoittamani dollarihinnat poikkeavat siis netistä löytyvistä siksi, että minä olen laskenut hintoihin myös veron mukaan. Veroprosentti näkyi pääosin olevan 6,5. Tämä tosin vaihtelee vähän tuotteittain, osavaltioittain ja ilmeisesti myös ihan kaupungeittain. Hämmentävästi muutamassa paikassa vero sisältyikin hintaan jo valmiiksi.

Florida roadtrip 2016, osa 6: Key West

Edellinen osa: osa 5: Everglades, seuraava osa: tilinpäätös

Vaikka mahtava reissumme oli jo pahasti loppusuorallaan, emme vaipuneet epätoivoon. Sen sijaan suuntasimme matkamme kohti etelää ja manner-USA:n ainoata trooppisen ilmaston aluetta, Key Westiä. Saariketjun päässä sijaitsevaan maan eteläisimpään paikkaan (siis jälleen manner-USA:n eteläisin paikka, jos tarkkoja ollaan) johtaa tasan yksi tie, Overseas Highway, US route 1. Ihan aluksi kuitenkin tankkasimme auton, sillä arvelimme menoveden olevan mantereella pikkuisen edullisempaa kuin saarilla. Arvaus osui ihan nappiin.


Key West on saanut nimensä samaan tapaan kuin moni muukin paikka espanjalaisten isäntien kautta USA:lle päätyneillä alueilla. Espanjalaiset nimesivät saaren Cayo Huesoksi, mikä tarkoittaa luusaarta (cayo on matala saari tai riutta). Tästä se englanninkielisten suussa vääntyi Key Westiksi. Saman mallin mukaan kaikkia muitakin alueen saaria kutsutaan nimellä Key, jolla siis englanninkielisenä sanana ei ole mitään tekemistä saaren kanssa. Tämä siis ihan yleistiedoksi, jos jotakuta muutakin on joskus tämä asia ihmetyttänyt.

Florida roadtrip 2016, osa 5: Everglades

Edellinen osa: osa 4: Fort Myers, seuraava osa: osa 6: Key West

Fort Myersistä matkamme jatkui kohti Evergladesin kansallispuistoa. Tämä manner-USA:n kolmanneksi suurin kansallispuisto on lukuisista elokuvista ja tv-sarjoista tuttu räme- ja mangrovealue. Kuivana kautena alue yleensä kuivuu muutamia syvempiä lammikoita lukuunottamatta kokonaan ja sadekaudella se virtaa hitaana jokena kohti Floridanlahtea. Myös lahden merialue kuuluu kansallispuistoon.


Olimme varanneet netin kautta iltapäivälle opastetun kiertoajelun kansallispuiston Shark Valleyn vierailukeskuksesta. Alkuperäinen suunnitelma oli ajella Fort Myersista koko matka Shark Valleyyn asti tietä 41, joka niillä kulmilla tunnetaan myös nimellä Tamiami Trail. Aamuun siirtynyt museovierailu (ks. Osa 4) tiukensi kuitenkin aikataulua ja siksi oikaisimme vähän interstaten 75 ja tien 29 kautta. Interstate 75:n lisänimenä on Alligator Alley, mutta enpä usko tuolta valtaväylältä erityisen paljon alligaattoreita näkyvän.